Sutrablogi

sutra 2:16

heyaṁ duḥkham-anāgatam ॥16॥ Tuleva tuska on vältettävä (16.2).   …tai ”tuleva tuska on vältettävissä”. Tuleva tuska on vältettävä, jos haluaa vapautua. Tulevan tuskan välttäminen tarkoittaa Patanjalin joogasysteemissä kohteettomalla ja siemenettömällä syventymisellä (nirbija samādhi) alitajuisten painautumien polttamista (ks. I:50-51) – kunnes viimeinenkin samskāra ovat ”muisto vain”. Siemenettömässä syventymisessä vietetyt tässä-ja-nyt-hetket ovat se keino välttää tuleva tuska. Read more about sutra 2:16[…]

sutra 2:15

pariṇāma tāpa saṁskāra duḥkhaiḥ guṇa-vr̥tti-virodhācca duḥkham-eva sarvaṁ vivekinaḥ ॥15॥ Muutosten ja huolten ynnä painautumien sekä laatujen toimintojen ristiriitojen takia kaikki on erottelevalle tuskaa (2.15).   Tätä sutraa tulkitaan pääsääntöisesti kahdella tavalla; joko tässä nähdään kolme tai neljä syytä, miksi kaikki tässä maailmassa tuottaa tyytymättömyyttä? Joko niin, että ”muutokset ja huolet” ovat kaksi eri syytä (esim. Read more about sutra 2:15[…]

sutra 2:14

te hlāda paritāpa-phalāḥ puṇya-apuṇya-hetutvāt ॥14॥ Ne tuottavat iloa tai kärsimystä sen mukaan, onko syy hyve vai pahe (2.14).   Hyvä karma ja paha karma? Hyvä karma tuottaa onnea ja vie kohti vapautumista, ja pahan karman vaikutukset ovat jotain päinvastaista, vai kuinka? Ei ihan. Intialaisen – sekä buddhalaisen että hindu-joogisen – ajattelun mukaan kaikki mikä sitoo Read more about sutra 2:14[…]

sutra 2:13

sati mūle tad-vipāko jāty-āyur-bhogāḥ ॥13॥ Kun juuri on olemassa, siitä seuraa syntymä, elinaika, kokemukset (2.13). Broo (2010) kirjoittaa, että kaikki Intian kuusi klassista filosofista koulukuntaa hyväksyvät ”karman lain”. Laajentaisin ja tarkentaisin tuota, että eivät pelkästään hindulaisuuden kuusi klassista koulukuntaa (vedānta, mimāmsa, sāmkhya, yoga, nyāya, vaishesika), joihin Broo viittaa, vaan myös buddhalaisuus ja jainalaisuus, joita myös Read more about sutra 2:13[…]

sutra 2:12

kleśa-mūlaḥ karma-aśayo dr̥ṣṭa-adr̥ṣṭa-janma-vedanīyaḥ ॥12॥ Tekojen vaikutukset, joita koetaan ”näkyvässä” tai ”näkymättömässä” syntymässä, perustuvat (mielen) häiriöihin. Nyt käsitellään ”karman lakia”, joka yleensä ymmärretään ”syyn ja seurauksen lakina”, ja sitä se toki myös onkin, vaikkakin sen suora käännös on ”tekojen laki”. Toiminnalla on aina seurauksia; ja moraalisesti ajatellen teot aiheuttavat hyviä tai huonoja seurauksia, jos (ja vain Read more about sutra 2:12[…]

sutra 2:11

dhyāna heyāḥ tad-vr̥ttayaḥ ॥11॥ Niiden toiminnat poistetaan meditaatiolla (2.11). Tässä kohtaan on kahdenlaista tulkintaa, että puhutaanko nyt käsillä olevassa sutrassa pelkästään mielen ”tahrojen” karkeista ilmentymistä (esim. Vivekananda); vai molemmista sekä (edellisen sutran) hienojakoisista että karkeista (esim. Iyengar)? Mutta mihin tässä yhteydessä viitataan ”karkealla ja hienojakoisella”? Vivekananda on lisännyt sanan samskāra eli painauma edellisen sutran käännökseen Read more about sutra 2:11[…]

sutra 2:10

te pratiprasava-heyāḥ sūkṣmāḥ ॥10॥ Hienojakoisina ne poistetaan ”taantumisella” (2.10).   Tässä olen laittanut ”taantumisen” lainausmerkkeihin, vaikka se on ilman niitä Broon (2010) käännöksessä, jota yleensä käytän sellaisenaan tässä blogissa. Tässä muita englanninkielisiä vaihtoehtoja termille pratiprasava, joista osa ei missään nimessä käänny sujuvasti suomeksi:   involution eli kutistua alkulähteeseensä (Iyengar); cessation of productivity eli tuotteliaisuuden lakka(utt)aminen Read more about sutra 2:10[…]

sutra 2:9

svarasvāhi viduṣo-’pi samārūḍho-’bhiniveśaḥ ॥9॥ ”Elämänjano” virtaa omasta voimastaan ja hallitsee viisastakin (2.9). Tässä termin abhiniveśaḥ käännöksellä voi olla suurikin merkitys: Se käännetään joko muodossa ”elämänjano” (esim. Broo 2010) tai ”kuolemanpelko” (esim. Maehle 2006). Vaikka nämä kaksi ovat toki saman kolikon eri puolia, niin sillä on merkitystä kumpaa painottaa? Jos hakee näille vertailukohdat kahdesta edellisestä sutrasta; Read more about sutra 2:9[…]

sutra 2:8

duḥkha-anuśayī dveṣaḥ ॥8॥ ”Inho” seuraa tuskaa (2.8). Niin, luonnossa ei nautintoa ilman inhoa, vastenmielisyyttä, vastahakoisuutta, epätyytyväisyyttä… Prakriti on polariteettien ”paikka”. Tämän ja edellisen sutran taustalla on sama ”karman mekaniikka”. Maehle (2006) esittää oivaltavan esimerkin kuinka menneisyydessä koettu kipu hammaslääkärissä saa minut pelkäämään jokaista hammaslääkärikäyntiä – ja voin puhua myös omasta kokemuksesta. Vaikka osa hammaslääkärikäynneistä ei Read more about sutra 2:8[…]