sutra 2:36

satya-pratiṣthāyaṁ kriyā-phalāśrayatvam ॥36॥ Totuudellisuuden vakiintuessa toimintojen tulosten tyyssija (2.36).   Täydellinen totuudellisuus sanoissa ja ajatuksissa ei johda pelkästään siihen, että sinua arvostetaan luotettavana ihmisenä. Patanjalin ja Vyasan mukaan sanasi alkavat luomaan todellisuutta! Mitä ikinä täydellisen totuudenmukainen ihminen puhuu tai ajattelee, käy toteen. Tässä on yhteistä rajapintaa nykyisen ”positiivisten affirmaatioiden uus-henkisyyden” kanssa (esim. elokuva ”The Secret”). Read more about sutra 2:36[…]

sutra 2:35

ahiṁsā-pratiṣṭhāyaṁ tat-sannidhau vairatyāghaḥ ॥35॥ Väkivallattomuuden vakiintessa hänen läheisyydessään luovutaan vihamielissyydestä (2.35).   Tästä lähtee käyntiin yhdentoista sūtran sarja, joissa Patanjali käsittelee yaman ja niyaman täydellistymisen tuloksia. Puhtaus saa osakseen kaksi sūtraa, muut yhdeksän sūtran per rajoitus/määräys. Usein sanotaan, että sarja alkaa väkivallattomuudella, koska se on tärkein, ja sisältää kaikki muut (esim. Vyasa). Varsinkin jos se Read more about sutra 2:35[…]

sutra 2:34

vitarkāḥ hiṁsādayaḥ kr̥ta-kāritānumoditā lobha-krodha-moha-pūrvakā mr̥du-madhyādhimātrā duḥkhājñānānanta-phalā iti pratiprakṣa-bhāvanam ॥34॥ “Vääristyneiden ajatusten tuotokset eli väkivalta ja niin edelleen; ovat itse tehtyjä, teetettyjä tai sallittuja; miedon, keskivahvan tai intensiivisen ahneuden, vihan tai harhaisuuden synnyttämiä, johtaen loputtomaan tyytymättämyyteen ja tietämättömyyteen.” Tätä on “vastakohdan pohtiminen” (2.34). Tiivistetysti, vääristyneillä ajatuksilla voidaan viitata kaikkeen mikä on tai voi olla joogaharjoituksen ja Read more about sutra 2:34[…]

sutra 2:33

vitarka-bādhane pratiprakṣa-bhāvanam ॥33॥ Vääristyneiden ajatusten ahdistaessa, vastakohdan pohtiminen (2.33).   Tämä alkaa sanalla vitarka, kuten myös sutra I:17; mutta sana on näissä kahdessa sutrassa aikalailla eri merkityksessä. Ensimmäisessä luvussa vitarka viittaa ensimmäiseen eli pinnallisimpaan syventymisen (samādhi) muotoon, joka voidaan ymmärtää esimerkiksi (teoreettisena) tarkasteluna, johon ollaan täysin syventyeitä – flow-tilassa teorian parissa, siis. Tässä, nyt tarkastelun Read more about sutra 2:33[…]

sutra 2:32

śauca saṁtoṣa-tapaḥ-svādhyāyeśvara-praṇidhānāni niyamāḥ ॥32॥ “Määräykset” ovat puhtaus, tyytyväisyys, itsekuri, pyhä lukeminen ja Jumalalle omistautuminen (2.32).   Useat kommentaattorit huomioivat, että yama eli rajoitukset koskevat yksilön suhdetta maailmaan ja muihin tunteviin olentoihin; kun taas, niyama eli määräykset koskevat yksilön suhdetta itseensä – muodostaen samalla koko henkilökohtaisen harjoituksen perustan, kuten Maehle (2006) oivaltaa. Joka tapauksessa, nämä viisi Read more about sutra 2:32[…]

sutra 2:31

jāti-deśa-kāla-samayānavacchinnāḥ sārvabhaumā-mahāvratam ॥31॥ Yleispätevinä, luokkaa, paikkaa, aikaa ja velvollisuutta huomioimatta, ne ovat “suuri vala” (31.2). Edellä mainituista rajoituksista ainakin enemmistö löytyy kaikista suurista uskonnoista, ja ne muodostavat viitekehyksen säännöille ja normeille, joiden varassa yhteiskuntamme osin toimivat (Iyengar 1983). Kaikki noudattavat niitä jollain tavalla, kuten Broo (2010) toteaa. Patanjali on siis lainannut “viisi valaansa” jainalaisuudesta, jossa Read more about sutra 2:31[…]

sutra 2:30

ahiṁsā-satyāsteya brahmacaryāparigrahāḥ yamāḥ ॥30॥ Rajoitukset ovat väkivallattomuus, totuudellisuus, varastamattomuus, pidättyävisyys ja omistamattomuus (2.30).   Ranskalainen eksistentialisti Immanuel Levinas on julistanut, että “etiikka on ensimmäistä filosofiaa”, tarkoittaen, että etiikka olisi näin ollen tärkein osa filosofiaa. (Ensisijaiseksi filosofian haaraksi on ehdotettu myös ainakin metafysiikkaa, tietoteoriaa ja logiikkaa.) No, ainakin nykyään “tavallisten ihmisten” arjessa ja päättäjien päättäessä tehdään Read more about sutra 2:30[…]

sutra 2:29

yama-niyamāsana-prāṇāyāma-pratyāhāra-dhāraṇā-dhyāna-samādhayo-’ṣṭāvaṅgāni ॥29॥ Rajoitukset, määräykset, asento, hengityshallinta, vetäytyminen, keskittyminen, mietiskely ja syventyminen ovat kahdeksan (joogan) osaa (2.29).   Patanjali kuluttaa loput tästä toisesta luvusta, ja vielä alun kolmannesta luvusta, näiden kahdeksan “osan” (tai haaran/jäsenen/komponentin) läpikäymiseen. Tässä toisessa luvussa käydään läpi viisi ensimmäistä osaa, joita Patanjali kutsuu “ulkoisiksi” osiksi, ja kolmannen luvun puolella käydään sitten vastaavasti läpi Read more about sutra 2:29[…]

sutra 2:28

yoga-aṅga-anuṣṭhānād-aśuddhi-kṣaye jñāna-dīptir-āviveka-khyāteḥ ॥28॥ Joogan osia noudattamalla: epäpuhtauksien hävittyä, tiedon valo erottelukykyyn saakka (2.28).   ”Nyt tulee se käytännöllinen osuus”, kommentoi Vivekananda. Samasta syystä Maehle (2006) kutsuu tätä käänteentekeväksi sutraksi teoksen sisällä. Tähän asti on puhuttu pääasiassa joogan tavoitteista, maailmankuvasta, ihmikäsityksestä; mutta myös metodeista, eli käytännöllistä tietoa on ollut ilmassa jo ensimmäisestä luvusta alkaen eli Vivekananda Read more about sutra 2:28[…]