Sutrablogi

sutra 2:19

viśeṣa-aviśeṣa-liṅga-mātra-aliṅgāni guṇaparvāṇi ॥19॥ Laadut jakautuvat eriytyneisiin, eriytymättömiin, vain tuntomerkillisiin ja tuntomerkittömiin (2.19).   Tässä käydään läpi sāmkhyan ”evoluutio-oppi”, joka kulkee neljässä tasossa. Alkuperäisestä ilmentymättömästä ”luonnosta” (tuntomerkitön prakriti), jossa laadut ovat harmoniassa syntyy; manifestoitunut eksistenssi eli ilmentynyt olemassolo, jonka Maehle sanoo alkaneen ”alkuräjähdyksellä” (vain tuntomerkillinen); jonka kautta päädymme hienovaraisiin elementteihin (eriytymättömät laadut), josta taas on kehittynyt Read more about sutra 2:19[…]

sutra 2:18

prakāśa-kriyā-sthiti-śīlaṁ bhūtendriya-ātmakaṁ bhoga-apavarga-arthaṁ dr̥śyam ॥18॥ ”Nähty” on luonnostaan kirkas, toimiva ja lepäävä; sen olemus on elementit ja aistit; sen tarkoitus on kokemus ja vapautus (2.18).   Tässä sutrassa Patanjali tarkentaa kaiken ”nähdyn” eli luonnon kolmen peruslaadun (guna) tehtäviä ja merkitystä. Hän ei käytä niiden tavallisia termejä – sattva, rajas ja tamas – vaan olettaa lukijan Read more about sutra 2:18[…]

sutra 2:17

draṣṭr̥-dr̥śyayoḥ saṁyogo heyahetuḥ ॥17॥ Näkijän ja nähdyn yhteys on vältettävän syy (2.17).   Tulimme todenneeksi, että joogan (ja buddhalainen) filosofia käsittelee neljää aihetta: vältettävää (heya), vältettävän syytä (heya-hetu), välttymistä (hāna), ja välttymisen menetelmää (hānopāya). Tässä käsillä olevassa osuudessa Patanjali käsittelee kutakin erikseen. Edellisessä sutrassa hän aloitti aiheena vältettävä – Tuleva tuska on vältettävä. Tässä sutrassa Read more about sutra 2:17[…]

sutra 2:16

heyaṁ duḥkham-anāgatam ॥16॥ Tuleva tuska on vältettävä (16.2).   …tai ”tuleva tuska on vältettävissä”. Tuleva tuska on vältettävä, jos haluaa vapautua. Tulevan tuskan välttäminen tarkoittaa Patanjalin joogasysteemissä kohteettomalla ja siemenettömällä syventymisellä (nirbija samādhi) alitajuisten painautumien polttamista (ks. I:50-51) – kunnes viimeinenkin samskāra ovat ”muisto vain”. Siemenettömässä syventymisessä vietetyt tässä-ja-nyt-hetket ovat se keino välttää tuleva tuska. Read more about sutra 2:16[…]

sutra 2:15

pariṇāma tāpa saṁskāra duḥkhaiḥ guṇa-vr̥tti-virodhācca duḥkham-eva sarvaṁ vivekinaḥ ॥15॥ Muutosten ja huolten ynnä painautumien sekä laatujen toimintojen ristiriitojen takia kaikki on erottelevalle tuskaa (2.15).   Tätä sutraa tulkitaan pääsääntöisesti kahdella tavalla; joko tässä nähdään kolme tai neljä syytä, miksi kaikki tässä maailmassa tuottaa tyytymättömyyttä? Joko niin, että ”muutokset ja huolet” ovat kaksi eri syytä (esim. Read more about sutra 2:15[…]

sutra 2:14

te hlāda paritāpa-phalāḥ puṇya-apuṇya-hetutvāt ॥14॥ Ne tuottavat iloa tai kärsimystä sen mukaan, onko syy hyve vai pahe (2.14).   Hyvä karma ja paha karma? Hyvä karma tuottaa onnea ja vie kohti vapautumista, ja pahan karman vaikutukset ovat jotain päinvastaista, vai kuinka? Ei ihan. Intialaisen – sekä buddhalaisen että hindu-joogisen – ajattelun mukaan kaikki mikä sitoo Read more about sutra 2:14[…]

sutra 2:13

sati mūle tad-vipāko jāty-āyur-bhogāḥ ॥13॥ Kun juuri on olemassa, siitä seuraa syntymä, elinaika, kokemukset (2.13). Broo (2010) kirjoittaa, että kaikki Intian kuusi klassista filosofista koulukuntaa hyväksyvät ”karman lain”. Laajentaisin ja tarkentaisin tuota, että eivät pelkästään hindulaisuuden kuusi klassista koulukuntaa (vedānta, mimāmsa, sāmkhya, yoga, nyāya, vaishesika), joihin Broo viittaa, vaan myös buddhalaisuus ja jainalaisuus, joita myös Read more about sutra 2:13[…]

sutra 2:12

kleśa-mūlaḥ karma-aśayo dr̥ṣṭa-adr̥ṣṭa-janma-vedanīyaḥ ॥12॥ Tekojen vaikutukset, joita koetaan ”näkyvässä” tai ”näkymättömässä” syntymässä, perustuvat (mielen) häiriöihin. Nyt käsitellään ”karman lakia”, joka yleensä ymmärretään ”syyn ja seurauksen lakina”, ja sitä se toki myös onkin, vaikkakin sen suora käännös on ”tekojen laki”. Toiminnalla on aina seurauksia; ja moraalisesti ajatellen teot aiheuttavat hyviä tai huonoja seurauksia, jos (ja vain Read more about sutra 2:12[…]

sutra 2:11

dhyāna heyāḥ tad-vr̥ttayaḥ ॥11॥ Niiden toiminnat poistetaan meditaatiolla (2.11). Tässä kohtaan on kahdenlaista tulkintaa, että puhutaanko nyt käsillä olevassa sutrassa pelkästään mielen ”tahrojen” karkeista ilmentymistä (esim. Vivekananda); vai molemmista sekä (edellisen sutran) hienojakoisista että karkeista (esim. Iyengar)? Mutta mihin tässä yhteydessä viitataan ”karkealla ja hienojakoisella”? Vivekananda on lisännyt sanan samskāra eli painauma edellisen sutran käännökseen Read more about sutra 2:11[…]